Kurikan paksun savimaan alla, maailman vanhimmassa (1,5 miljardia vuotta vanhassa) laaksossa on poikkeuksellisen valtava pohjavesiesiintymä, josta pulppuaa maan pinnalle Suomen puhtainta vettä. Sitä on tutkittu yli kymmenen vuoden ajan ja tutkimukset jatkuvat.

Kurikan maaperä on hyvin savinen, joka aiheuttaa ongelmia esimerkiksi rakennuksille. Mutta paksusta savikerroksesta on hyötyä pohjavedelle, koska maan pinnalta suodattuvat epäpuhtaudet eivät pääse savi-silttikerroksen läpi vaikuttamaan syväpohjaveden laatuun. 

Vuonna 2010 Geologian tutkimuskeskus GTK aloitti yhdessä Kurikan vesihuollon kanssa koeporauksia Kuusistonloukossa, ja jo ensimmäisissä porauksissa huomattiin, ettei kyseessä olekaan aivan tavallinen pohjavesialue.

Mistä vesi tulee?

Kakkurin lähteillä Kurikassa vesi pulppuaa moreenin ja saven läpi poratusta reiästä luonnollisesti omalla paineella. Porattuja pohjaveden havaintoputkia on tehty Kurikan ympäristöön yli 200 kappaletta. Tutkimusten tarkoitus on selvittää muun muassa se, kuinka laaja syväpohjavesiesiintymä todellisuudessa on ja minkä verran vettä voidaan kestävästi kuluttaa ja hyödyntää.

Koska savikerros ei läpäise vettä, suoraan maan päälle satava vesi ei kerry esiintymään normaalisti. Veden oletetaankin laskeutuvan Lehtivuoren alueelta, joka on yli 190 metriä merenpintaa korkeammalla. Otollisen maaperän vuoksi vesi virtaa alas laaksoon sopivien sedimenttien, hiekka- ja sorakerrosten läpi, joihin se myös varastoituu.

GTK:n erikoistutkija Niko Putkinen kertoo, että tätä pohjavesiesiintymää voidaan kutsua geologiseksi ihmeeksi.
– Savikoitten alla on vanha syväksi kulunut kallioperän ruhjesysteemi, joka on täyttynyt jääkausien aikaan sopivilla sedimenteillä. Ja nimenomaan pohjavesiä ajatellen sopivilla sedimenteillä, eli siellä on hiekkaa ja soraa, joihin vettä voi varastoitua, GTK:n tutkija Putkinen kuvailee YLEn tekemässä haastattelussa.

Miksi vesi kiinnostaa?

Kurikan pohjavesiesiintymä on ainutlaatuinen, koska toista samanlaista yhtä laajaa kalliopainanteisiin syntynyttä pohjavesiesiintymää ei ole Suomessa tai muualla tavattu. Vettä maaperän kerrostumissa on paljon ja tällä hetkellä tutkittavan alueen koko on noin 15 x 25 kilometriä.

Pohjaveden pintaa tarkkailevat havaintoputket yltävät syvimmillään lähes 130 metriin saakka kalliovarmistuksen kanssa. Jokaiseen kairareikään asennettu havaintoputki varustellaan antureilla, jotka hoitavat mittausjärjestelyn, tietojen tallennuksen ja lähetyksen langattomasti tietokantoihin.

Yhteistyötä suomalaiset geologit tekevät tekniikan suhteen brittiläisten kollegojen kanssa, ja siksi esimerkiksi BBC on käynyt tutustumassa Kurikan tilanteeseen jokunen vuosi sitten.